Kirjoittelen tämän postauksen poikkeuksellisesti jälkikäteen. Olin niin pitkään reissussa, että jotenkin kirjoittelut jäi. Toisaalta, ei ollut mitään niin erikoista kerrottavaakaan matkablogimielessä, kun liikuimme samoilla alueilla joista olen tänne jo kirjoittanut aiemmin.

Hyvä ystäväni Päivi saapui Travedonaan maanantai-iltana. Hänellä oli torstaihin asti töitä ja sen jälkeen reilu viikko vielä aikaa lomailla. Hänen saapuessaan olin laittanut meille vähän aperitivosta, että ei ihan heti tarvitsisi lähteä dinnerille. Tervetuloa Päivi, niin ihanaa että tulit!

Päivät kuluivat nopeasti, enkä oikein edes tiedä mitä tein silloin kun Päivi teki töitä. Kävin salilla, kaupassa, nukuin pidempään, tein lounasta meille. Jotenkin ne päivät vaan menivät aina äkkiä. Ehkä sitä vaan oppi jotenkin hitaaseen tahtiin, olemaan epäsuomalainen suorittaja.

Heti Päivin työpäivän jälkeen lähdimme yleensä beach clubille tai rannalle, välillä teimme pienen retken lähikyliin.

Caddrezzatessa on hauska venesatama, kyläläisten polkuveneille!

Iltaisin dinnerille jonnekin.

Meidän vakiopaikaksi muodostui Caddrezzaten La Parada, jonka affogato on kyllä aivan taivaallista. Affocato grande sisältää kaksi espressoa ja pallon crema -gelatoa. Kävimme siellä melkein joka päivä ja yhtenä päivänä omistajarouva teki mellle, vakioasiakkaille, aivan järkyttävän isolla pallolla annoksen.

Yhtenä päivänä innostuimme kuvailemaan vähän enemmän ja kyllä meitä nauratti kun oltiin kuin joitain influensereita, kun meillä oli tripodi kännykkää varten ja jossain kapealla kadulla otimme videoita ja kuvia! Viereisessä kahvilassa istui paikallispoliiseja ja heitä nauratti meidän touhut kun keskellä karua otettiin kuvia.

Perjantaina, kun Päivin loma alkoi, päätimme lähteä yön yli reissulle Aronaan Maggiore -järven toiselle puolelle. Sinne on vain reilun puolen tunnin ajomatka ja se on vähän suurempi paikka jossa voisi vähän shoppaillakin.

Hotelli oli aivan ytimessä ja päädyimme kiertelemään kauppoja moneksi tunniksi. Mukaan kertyi liian monet kengät molemmille, käsilaukku ja vähän vaatteitakin. Oltimme tyytyväisiä.

Aronan piazzalla Maggiore -järven rannassa on erinomaiset aperitivokset.

Nautimme niitä alkuillasta ja lähdimme katselemaan yöelämää. Ei sieltä mitään menopaikkoja löytynyt mutta muutama kiva baari, mutta niissä ei ollut tanssilattiaa. Oli tosi kiva ilta silti.

Tanssijalkaa kuitenkin vipatti ja Niina, asunnon omistaja olikin sanonut että pääsisimme latinobileisiin hänen tanssinopettajan kanssa, jos haluaisimme. Laitoin viestin tälle opettajalle ja niin sovimme treffit keskiviikolle ja meidät vietäisiin perille saakka reilun tunnin matkan päähän.

Voi mikä ilta siitä tulikaan, ravintola oli ihana, melkein Sveitsin rajalla ja kauniin järven rannalla. Väkeä tanssimassa oli tosi paljon ja paljon tosi hyviä tanssijoita. Pääsimme tanssimaan salsaa ja bachataa. Minä en ole niitä ikinä parin kanssa tanssinut mutta hyvien viejien kanssa pystyin tanssimaan. Oli aivan tosi kiva ilta!! Bileet kesti puoleen yöhön ja vielä tunnin matka kotiin eli pääsimme myöhään vasta nukkumaan.

Cadrezzatessa oli kyläjuhlat heinäkuun toiseksi viimeisellä viikolla ja jatkuen viikonlopun yli. Päivi oli lähdössä Suomeen takaisin lauantaina joten päädyimme juhliin jo torstai- iltana. Uskomatonta, miten niin pieneen kylään tulee valtava määrä ihmisiä, ilmeisesti myös lähikylistä. Kyläjuhlissa on ruokaa tarjolla, musiikkia ja lopuksi DJ. Päädyimme samaan pöytään paikallisen, jonkin verran meitä nuoremman seurueen kanssa ja tanssimme itsemme aivan hikeen tanssilattialla heidän kanssaan Cadrezzaten kuumassa yössä. Olipa kokemus tämäkin, ei paljon aidompaa voisi olla. Paikallisten juhla.

Ajelimme lauantaina Vareseen, jossa ehdimme vähän shoppailemaan ja kiertelemään ja sitten Päivin pitikin lähteä junalla kohti Malpensan kenttää. Voi että oli niin ihanat kaksi viikkoa, täynnä naurua ja kaikenlaista hömpötystä.

Minä jäin yksin vielä viikoksi. Oli ollut niin paljon menoa ja meininkiä, että ajatus yksin olemisesta välillä tuntui ihan hyvälle.

Elin arkea siellä, kävin affogatolla, salilla, rannoilla ja beach clubeilla. Ajelin Aronaan kerran ja vietin siellä illan.

Oli aika voimaannuttavaa huomata, että pystyin nauttimaan asioista ja ulkomailla olosta myös yksikseni.

Ajelin siellä jo kuin paikallinen, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä enää. Viimeisenä iltana olin vielä Varesessa.

Koko kesäloma, 4 viikkoa kului Italiassa ja oli kyllä oikein elämäni kesä. Teen tämän vielä joskus uusiksi, tavalla tai toisella. Oli todella erilaista olla reissussa näin pitkään ja sinkkuna. No, sen verran voin paljastaa että en tainnut ihan koko aikaa olla yksin viimeisellä viikolla. Oli uusia tuttavuuksia ehtinyt jo syntymään reissun aikana.

Elämäni kesä, kukkien kastelijana.