Tulimme Portoon keskiviikkoiltapäivänä ja olin valinnut meille asunnon läheltä rantaa, sillä tarkoitus oli ehtiä viettää vähän rantalomaakin tällä reissulla. Tällä kertaa tilaa oli oikein mukavasti. Olohuone, jossa levitettävä vuodesohva ja makuuhuone, ihan kunnollinen keittiö ja kylppäri. Lapset lähtivät juoksulenkille, mutta minä livistin yhdelle juomalle lähimpään kuppilaan. Lähdimme myöhemmin yhdessä auringonlaskua bongaamaan rannalle ja se olikin upea.

Kauhean myöhään vasta menimme syömään ja Rasmus bongasi google-arvostelujen perusteella oikein hyvän ravintolan. Siellä ei ollut meidän lisäksi kuin yksi pöytäseurue asiakkaana. Ruoka oli superhyvää – taas!

Torstaina oli tarkoitus ottaa aurinkoa rannalla ja siihen puuhaan ryhdyttiinkin heti aamusta Minean kanssa. Rasmus jäi tekemään töitä ja opiskelemaan asunnolle.

Oli ihanaa vaan viettää rentoa rantapäivää eikä tehdä yhtään mitään. Laskuvesi paljasti todella paljon simpukoita rantakiviltä.

Porton rantaviiva on yhteensä melkein 10 km pitkä ja muodostuu useista eri rannoist. Hiekka on mukavan karkeaa, eikä tartu jalkoihin. Rantaviivalla on useita kahviloita ja ravintoloita. Portossa ei olla tarvittu pullovettä, sillä vesi täällä on todella hyvän makuista. Ei kloorista kuten muualla ollut. Rasmus ehti iltapäivän mittaan meidän seuraan.

Iltapäivä oli jo pitkällä, kun vihdoin lähdimme Porton vanhaan kaupunkiin tutustumaan. Sinne on yli 20 minuutin matkan päässä täältä rannalta. Matka taittui taas nopeasti ja edullisesti Bolt-taksilla. Täällä olisi hyvät julkisetkin yhteydet, mutta kolmestaan on helpointa ja suurin piirtein saman hintaista ottaa Uber tai Bolt.

Vanha kaupunki oli yllättävän suuri ja tottakai sopivan rosoinen, paikka paikoin jopa liiankin.

Kiertelimme katuja, täällä on myöskin vanhanaikainen ratikka, jolla voi liikkua.

Jokirannassa on paljon ravintoloita ja päädyimme yhteen, josta oli hienot maisemat joelle. Rasmus vähän vastusteli, kun oli niin turistipaikalla. Sehän oli tosiaan turistiravintola ja ruoka kallista eikä niin hyvää kuin muina iltoina. Mutta maisemat olivat hienot ja oli kuva katsella alas rantakadun vilinää.

Melkein tuli liian kiire päästä tuonne minun ja Rasmuksen kuvan takana näkyvälle sillalle auringonlaskua katsomaan. Sinne pääsee hissillä, mutta tottakai lasketeltiin ruokaa ja siinä kiireessä kivuttiin portaita varmaan yli 300 ja vielä jouduttiin ylhäällä vähän kiertelemään ennen kuin pääsimme sillalle. Oli niin pilvistä, että auringonlaskusta ei ollut tietoakaan, mutta maisema vanhaan kaupunkiin oli hieno.

Tämä oli meidän loman viimeinen yhteinen ilta. Huomenna Rasmus palaa Coimbraan ja menemme Minean kanssa vielä Lissaboniin ja lauantaina aamulla lähtö Suomeen.

Voi että on ollut mahtava loma lasten kanssa. Tekemistä ja näkemistä on riittänyt ja on ollut ihanaa viettää aikaa yhdessä. Nuo maailmanmatkaajat ovat reissanneet kavereiden kanssa ja yksinkin niin paljon, että ovat niin oma-aloitteisia ettei minun ole tarvinnut selvitellä mitään asioita. He ovat hommanneet taksit, bussiliput, selvitelleet asiat ja aikataulut. Ei ole tarvinnut kuin maksajana toimia, mahdottoman helppoa. Kiitos ihanat kullat ❤️. Oikein huvitti kun illalla kysyin lapsilta, että koska meidän pitää aamulla lähteä! Asiat ovat menneet toisin päin, äidin ei tarvitse enää huolehtia käytännön asioista.

Perjantaina ajelimme Boltilla Flix-bussin asemalle laitakaupungille ja vielä saimme nautiskella aidosta Porton tunnelmasta hieman rähjäisessä kahvilassa, joka oli täynnä paikallisia setiä.

Heippa Portugal, tänne pitää palata!