Vaikka all-inclusive matkalla oltiin niin ei matkamakinen toki voi perus nähtävyystouhuakaan unohtaa. Vaikka sangriaa valuvat hanat parhaansa asiaa hankaloittivatkin.

TOP 3 nähtävyyslistat Teneriffalta pitävät kaiketi kaikki sisällään saaren keskellä nököttävän Teide-tulivuoren ja sen ympärillä leviävät upeat maisemat. Meidän rytmiryhmästä oli jo osa täällä aiemmin vieraillessaan siellä vieraillut niin se uhrattiin ensimmäisenä kaikentarjoilunjamukavuuden-alttarille.

Kaukaa sitä toki ihailtiin ja ihmeteltiin. Mahtava ja komia on.

Meidän retkueen listalla oli korkealla ihan tämä lähitienoon Los Gigantes; eli jättiläiset. Majesteettisen jylhä kivimuodostelma jonka juurella on idyllinen pikkukylä ja omalaatuinen ’natural piscinas’.

Aallot löivät omaa pärskähtelevää tahtiaan tämän uimapaikan toimintaan.

Maisemat ja tienoo vastasi aikalailla sitä mielikuvaa mikä seudusta ja Teneriffasta oli yleensäkin.  Puhdasta ja viimeisteltyä ranta/hotelliasutusta kauttaaltaan. Täällä turisti on iloinen.

TOP 3 nähtävyyksiin Teneriffalla valikoitui myös pieni Mascan kylä joka toistui monessa yhteydessä must-see kohteena tällä saarella.

90 asukkaan kylä vajaan 700 metrin korkeudessa on kuulemma aina melko sumuisen sateinen ja siksi kaiketi myös huiman vehreä.

Matka paikanpäälle vaatii napakkaa pakkia mutkaisella ylös-alas-reitillä mutta perille päässeet palkitaan upeilla epäkanariansaarelaisilla maisemilla.

TOP 3 nähtävyyttä Teneriffalla -erikoismaininnan saa Siam Park-vesipuisto. Hienosti rakennettu ja huolela ylläpidetty vesipetojen keidas valloitti tämän poppoon sydämet.

Uikkareiden saumoja koettelevat raidit ovat vain yksi osa viehätystä tässä tripadvisorin Travellers’ Choice Awards listalla maailman parhaimmaksi rankatussa vesipuistossa. Pikkulapsiperheille on myös paljon tehtävää, nähtävää ja koettavaa.

Lähdin siskon perheen kanssa aamukävelylle Los Gigantesin kylään, joka on parin kilometrin päässä tästä hotellista, joka sijaitsee oikeastaan nimestään huolimatta Puerto de Santiagon kylän liepeillä. Kylään mentäessä näkyvätkin valtavat laavakivikalliot, oletamme, että kylän nimi on niistä peräisin. Onhan nuo aika giganttiset.

Kylässä oli muutamia alkuperäisen näköisiä taloja, mutta hotellikylähän tämäkin on. Hotellit ovat levittäytyneet pitkälle vuoren rinteille. Kiva tunnelma kylässä oli silti.

Pikkuruinen kirkkokin kylästä löytyi ja sen edestä nätti aukio. Olikin jo jätskin ja päiväjuoman aika.

Takaisin hotellille olikin kunnon nousu, mutta ei kyllä haitannut. Sitten taas lounas maistui ja menimme loppupäiväksi altaalle mummin ja papan kanssa. Ihanan rento päivä oli. Reima oli koko päivän nuorison kanssa Siam Park vesipuistossa ja kertoo siitä lisää huomenna.

 

Torstaina juhlittiin koko päivä papan 70-vuotissynttäreitä. Vuokrasimme balilaistyyliset sängyt hotellilta ja nautiskeltiin siellä koko päivä auringossa ja sopivasti varjossakin loikoillen. Pappa sai elämänsä ensimmäiset ilmapallot! Oli jo aikakin!

Päivä sujui rennoissa merkeissä ja sikin sokin oltiin kolmella pedillä.

Balipedin saa omakseen hotellilta 25 eurolla ja hintaan kuuluu kuohuviinipullo ja pieni hedelmä ja suklaakakkutarjoilu.

Ihanat pedit oli kuitenkin illan tullen pakko jättää ja mennä laittautumaan juhlailtaa varten. Illaksi olimme varanneet ala carten, teemana oli italialainen ruoka.

Tilattiin alkuun kuohuvaa ja saatiin taas ihmetellä tätä paikallista tapaa kaataa kuohuviiniä.

Tottakai syötiin myös kakkua ja tarjoilijat toivat kakut pöytään asiankuuluvasti onnittelulaulua laulaen. Suklaakakku oli superhyvää!

Vietimme tosi kivan illan syöden ja jutellen. Aurinko laski merelle ja pian olikin aika siirtyä seuraamaan illan show.

Joka ilta turistien viihdykkeeksi täällä järjestetään esityksiä. Nyt oli vuorossa taikurinainen, joka olikin ihan taitava ja hävitti hoikan avustajansa uskomattoman pieneen boksiin.

Voi, että oli taas kiva päivä. Tässä vielä koko porukka teema-asuissa!

 

Sunnuntaina tulimme ja koko maanantai maattiin oikein urakalla altaalla. Sääennusteet eivät pitäneet onneksi paikkansa, taivaalla sisämaassa vuorilla oli mustia pilviä, samoin merellä, mutta Los Gigantesissa vaan paistoi aurinko. Kuulemma tämä on Teneriffan aurinkoisin paikka, johtuen lähialueen vuorista ja Gomeran saaresta, jotka ilmeisesti blokkaavat pilviä hyvin. Tuo oli helppo maanantaina allekirjoittaa.

Meidän perhe on laajennetulla kokoonpanolla tällä kertaa liikenteessä, sillä mukana on myös Rasmuksen tyttöystävä Eve. Heillä on oma huone ja meillä on kahden huoneen huoneisto Minen kanssa. Meidän huoneista ei tarvitse montaa askelta ottaa, niin on suoraan action altaalla, jossa on kaikenlaista ohjelmaa turistien huvitukseksi pitkin päivää. Maanantaina olimmekin aktiivisia ja osallistuimme naisvoimin allasjumppaan.

Nuoret ovat käyneet kuntosalilla ja eilen olimme bodypumpissa. Se ei ollut Les Mills tunti vaan hotellin viihdyttäjien vetämä ja vähän sinne päin bodypump se kyllä oli, mutta hiki tuli ja aina saa tehoja kun laittaa rautaa tankoon! Jumppasalista ja kuntosalilta on kivat maisemat merelle.

 

Aamukävelyjä on tehty vaihtelevin kokoonpanoin ja kävipä Reima eilen juoksemassakin. Ylämäkiä riittää niitä haluaville. Keskiviikkona lähdimme siskon kanssa aamutuimiin kävelylle ja ihmettelimme laavamaisemia ja laavahiekkaista rantaa.

Kyllä tässä nyt on koko porukka päässyt hyvään lomamoodiin ja ollaan opittu olemaan tekemättä mitään ja nauttimaan oleilusta ja yhdessä olosta. Ehkä tässä vielä vähän loppuviikosta aktivoidutaan katselemaan saarta. Meidän perheellä on auto vuokrattuna ja tulimme sillä lentokentältä tänne hotelille. Tiistaina käväisimme sillä edes takaisin Playa de las Americasissa ja teimme siellä vähän ostoksia, sillä silloin oli huonompi ilma sään puolesta ja satoikin osan päivää.

All inclusive -hotellien ruokailuthan tapahtuvat yleensä suurissa ravintoloissa, joissa valtavan pitkät pöydät notkuvat ruokaa, niin täälläkin. Kahtena iltana saa mennä halutessaan syömään ala carte puolelle. Ravintola on valtavan suuri ja korkea ja etuseinä on lasia ja maisema onkin nätti merelle päin. Lattia on marmoria, kuten tapana on. Tämä miljöö lisättynä useiden satojen ihmisten ruokailusta aiheutuvalla kilinällä ja kolinalla ja tuolien siirtelyllä ja juttelulla ei todellakaan anna edellytyksiä rauhalliselle ruokahetkelle. Olihan tämä tiedossa, mutta jotenkin se meteli oli kyllä shokki ekana iltana. Olikohan siinä samalla vähän matkustuspäivän väsymystäkin silloin ilmassa vai tottuuko sitä vaan kaikkeen, sillä muina päivinä se meteli ei ole niin paljon enää häirinnyt. Olemme kyllä syöneet  ravintolan terassilla aina jos se on ollut mahdollista. Siinä on rauhallista, välillä vaan liian tuulista, meren rannalla kun ollaan ja aika korkealla. Ekana iltana se ruokakaan ei ollut oikein kummoista, mutta eilen oli italialainen ilta ja todella hyvää ruokaa samaten espanjalaisena iltana.

Tiistaille olimme varanneet ala carten koko porukalle ja siellä oli barbecue -teema. Olemme tässä kuvassa sinne syömään lähdössä mun uudessa psykedeelisessä haalarissa, jonka ostin samana päivänä kun allasalueella oli sopivasti mekko- ja haalarimyyjiä. Niin, taisin ostaa lisäksi kolme mekkoakin! Pitihän mullakin olla jotain hauskaa päällepantavaa kun Reimalla on hawaijipaita.

Sini oli ostanut miesvälle yhtenäiset lomapaidat ja naisille hatut. Eihän täällä isossa resortissa muuten löydä toisia, ellei ole yhtenäiset asut!

Lounaalla on melkein yhtä laaja valikoima ruokaa, kaikille löytyy varmasti jotain ja millään ei pysty maistamaan kuin pientä osaa tarjolla olevista ruuista. Varsinkin, kun meikäläinen aina jättää tilaa jälkiruuille, jotka ovat olleet todella hyviä, kaikenlaisia leivonnaissia ja tietenkin jätskiä kastikkeineen.

 

 

Isäni täytti viime viikolla 70-vuotta ja siskon kanssa aloimme syksyllä miettimään, että nyt lähdetään porukalla reissuun. Meidän perhe, siskon perhe sekä vanhempamme kaikki reissaamme joitakin kertoja vuodessa ja kukin tahollaan. Monesti ollaan ajateltu, että pitäisi lähteä yhdessä jonnekin, mutta jokaisella on omat aikataulut ja reissukohteet eikä olla saatu aikaiseksi järjestää yhteistä matkaa. Nyt sille oli ainakin tarpeeksi hyvä syy, samalla saisimme juhlistaa papan 70-vuotispäivää. Ajankohtaa rajasi meidän Rasmuksen ylioppilaskirjoitukset, jotka päättyivät viime viikolla eli ihan oikeana päivänä 27.3. reissuun ei päästy, mutta melkein heti perään kuitenkin. Kohdetta mietittiin jonkin aikaa ja samaten 11 hengen porukan asumismuotoa ja ruokailuja. Joku ihana villa kokonaan meille jossain kivassa kohteessa oli ensin mielessä, mutta niitä katseltuamme totesimme aika pian, että ei se taidakaan olla kovin kätevä vaihtoehto. Suurimmat villat ovat melkein aina aika syrjässä, eikä palvelut ole ihan ääressä ja autolla pitäisi sitten aina lähteä syömään ja liikkua. Kukaan ei meistä halua paljoa kokkailla lomalla eli ravintoloissa kuitenkin pääasiassa syötäisin. Lisäksi 11 henkilölle pitäisi oikeastaan tilata aina pöytä, että mahduttaisin samaan ravintolaan syömään. Matkassa on monenikäistä porukkaa ja teinien ja pikkuväen unirytmit ovat varsin erilaiset. Se vaihtoehto alkoikin tuntumaan liian monimutkaiselta, edellyttäisi liikaa suunnittelua ja asettaisi aikataulurajoitteita ja tulisi helposti turhaa sähläämistä ja hermojen kiristelyä.  Etelä-Euroopassa voisi hyvällä säkällä olla ihan kelpo kelit, mutta ei välttämättä vielä huhtikuun alussa uintikelit. Kovin pitkälle lennolle ei haluttu lähteä ja niinpä kohteeksi valikoituikin sitten aika pian Kanariansaaret ja hotelliksi all inclusive-ratkaisu, jossa ruokaa ja juomaa on tarjolla kaikkien tarpeisiin ja aikatauluista riippumatta. Teneriffan saarelle sitten päätettiin lähteä ja paikaksi valittiin aika rauhallinen Los Gigantes. Reissu tilattiin TUI:lta ja hotelli on Blue Star Costa Los Gigantes.

Hotelli on valtava kompleksi, alueella on kolmekerroksisia taloja 18 kpl, joissa kussakin 20-30 huoneistoa, kolme uima-allasta, lasten altaita, lasten leikkipaikkoja, spa palveluineen, kuntosali, urheilukenttiä, kiipeilypuisto, useita baareja ja ravintoloita. Alue on oikein nätti ja hyvin hoidettu ja sijaitsee korkealla. Saimme huoneen, josta ei ole montaa askelta uima-altaalle ja baariin. Sopii meille!

Nälkä täällä ei tule, eikä jano. Aamupala ei ole vielä loppunut, kun allasalueen snack baari jo aukeaa klo 10 ja se on auki klo 17 asti. Aamupala ei ole oikein vielä laskeutunut kun pitää jo mennä lounaalle ja illalla on tietenkin vielä päivällinen syötävä. Buffapöydät ovat aivan älyttömät, kuten yleensä näissä paikoissa. Paikalliset alkoholijuomat kuuluvat hintaan, omat hanat viineille, sangrialle ja oluelle, kuohuvaa ja drinkkejä saa baarimikolta.

Sääennusteet olivat pikkuisen pessimistiset meidän lomaviikon säiden suhteen. Ensimmäinen päivä, sunnuntai, oli ainut jolle ei luvattu ollenkaan sadetta. Kaikille muille päiville luvattiin aurinkoa, pilviä ja sadepisaroista. Joillekin päiville pelkkää vesisadettakin. Forecan ennusteet olivat kaikista pessimistisimmät, accuweather oli positiivisin. Päätinkin seurata sitä. Ylipäätänsä vaikutti siltä, että Teneriffan saaren säätä on vaikea ennustaa, sillä sääennusteet vaihtelivat todella paljon, riippuen mistä sivustolta katsoi.

Ekana päivänä piti paistaa ja niin paistoikin. Hetken aikaa sekoiltuamme resortin kaduilla ja ihmetellessämme mistä mikäkin asia löytyy, selvitimme tiemme kuitenkin syömään snack baariin ja altaalle.

Loma on alkanut, jee!!