Alicante: Toinen yllätys synttärisankareille, Guadalestin vuoristokylä ja Algarin vesiputoukset

Viiskymppisten juhlinta jatkui sunnuntaina, kun oli Susannan oikea juhlapäivä. Olimme Anun ja Merjan kanssa varanneet toisenkin yllätyksen sankareille, kokopäiväretken vuoristoon Get Your Guiden kautta. Ei olla yleensä tämmöisiä valmiita retkiä Reiman tai perheen kanssa harrastettu, mutta tällä kertaa se tuntui hyvältä ja huolettomalta ratkaisulta. Sussun kauhuksi aamulla piti olla liikenteessä jo ennen yhdeksää! Ei armoa synttärisankarille! Kävelimme retken lähtöpaikalle, joka oli noin kilometrin päässä härkätaisteluareenalla. Bussiin oli myyty samaa matkaa mm. Tripadvisorin ja muidenkin palveluiden kautta. Starttasimme puoli kymmeneltä kohti Guadalestin kylää.

Perillä Guadalestin kylässä meillä oli aikaa reilut kaksi tuntia ja ehdimme pikaisesti tutustua nättiin kylään ja sen yläpuolella olevaan pieneen linnoitukseen ja nauttia lounasta.

Eniten meni aikaa vuoren päällä olevassa linnoituksessa. Sieltä oli upeat maisemat.

Sankareita kuvattiin joka vaiheessa!

Kylässä olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta matka jatkui Algaven vesiputouksille. Perillä oli useampi vesiputous, joiden vesi oli upean kirkasta ja viileää. Ei se meidän suomalaisten mielestä itse asiassa ollut sen kummempaa kuin merivesi kesällä, mutta opas kovasti varoitteli että se on jääkylmää. Siellä sai siis uida kaikkialla ja oli siinä mielessä aika kiva paikka. Väkeä siellä riitti vaikka ei huippusesonkia elettykään, voin vaan kuvitella minkälainen tungos siellä on kesällä. Olimme siellä iltapäivällä ja varmaankin aamu olisi paras ajankohta nauttia paikasta.

Olipa kiva päivä reissussa ja kyllä nautittiin. Ihan oli hintansa väärti tuollainen ostettu reissu oppaan palveluilla. Aika poikki oltiin kyllä illalla, mutta raahauduimme vielä vanhaan kaupunkiin syömään ja yksille drinkeille.

Viimeisenä aamuna oli luvassa pilvisempi päivä ja kovan rankkasateen varoitukset Valencian maakuntaan. Aamusta kuitenkin aurinko vielä paistoi ja lähdin yksin rannalle, ottamaan talteen viimeiset tämän vuoden auringonsäteet. Ranta oli ensimmäistä kertaa hiljainen.

Muut lähtivät shoppailemaan ja liityinkin aika pian heidän seuraan. Päivä meni taas aika äkkiä vaikka ei kummempia tehty. Illalla viimeiset tapakset ja kämpille pakkaamaan. Kiitos naiset huippureissusta! Toivottavasti seuraavaan matkaan tällä porukalla ei mene kymmentä vuotta!

Alicante: Santa Barbaran linnoitus

Toisena lomapäivänä päätimme mennä tutkimaan lähemmin asuntomme terassilta näkyvää Santa Barbaran linnoitusta. Se on yksi suurimmista Espanjassa sijaitsevia keskiaikaisia linnoituksista ja ylös vuorelle pääsee 3€ pulittamalla nopeasti hissillä. Susanna ja Merja päättivät ottaa urheilun kannalta ja lähtivät jalkapatikassa sinne. Aika nopeasti, noin puolessa tunnissa sinne pääsi kävellenkin.

Maisemat linnoitukselta olivat upeat.

Alue ei ole valtavan suuri mutta kyllä siellä ylhäällä yli tunti kuitenkin meni. Perillä on kaksi kahvilaa, joista saa virvokkeita ja jäätelöä.

Hoksasimme, että siellä oli tykkejä ja kymmenen vuotta sitten olimme kivunneet Dubrovnikin muureilla tykin päälle ja ottaneet tämän kuvan. Pitihän se tilanne uusia!

Ei tullut ihan samasta kuvakulmasta uusi kuva ja sen otti todella tympääntyneen oloinen nuori espanjalaisnainen, jota asia ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Pitkin hampain otti kaksi räpsyä, kun ei kai kehdannut kuitenkaan kieltäytyä hommasta. Höh!

Olen viime aikoina tänne blogiin saanut kirjoitella miten ystävällisiä ihmiset ovat matkoillamme olleet. Italiassa ja Albaniassa on ollut erinomaista palvelua kaikkialla ja ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä. Kontrasti on ollut aika suuri täällä Espanjassa. Olemme saaneet toki hyvääkin palvelua, mutta myös vähän tylympää ja kuvan ottaja nainenkin oli suorastaan tyly, kun häntä moisella asialla vaivasimme ja vielä kehtasin englantiakin hänelle puhua. Hän ei ymmärtänyt sanaakaan. No, emme antaneet sen enempää meitä häiritä, vaan jatkoimme alueen tutkimista.

Linna on ehdomasti näkemisen arvoinen, jos tänne Alicanteen tulet lomailemaan. Hissillä kannattaa muuten mennä aamusta, niin välttyy jonoilta.

Olimme aivan hikisiä linnareissun jälkeen ja suuntasimme iltapäiväksi rannalle. Asunnolta löytyi hyvä valikoima auringonvarjoja ja -tuoleja ja kylmälaukkukin. Haimme empanadoja ja pizzapaloja ja juomia evääksi. Vesi oli lämmintä ja aallot suuria. Olipa rentoa olla siellä monta tuntia. Alicanten ranta on valtavan pitkä ja siellä oli paljon ihmisiä, mahduimme hyvin kuitenkin sekaan, voin vaan kuvitella miten täynnä ranta on kesäaikaan. Mojito – sangria -myyjiä kulki jatkuvasti kaupaten tarjottimella valmiina olevia juomia. Emme uskaltaneet niiltä kuitenkaan ostaa juomaa vaikka halvalla olisi varmaan saanut. Jotkut paikalliset kyllä ostivat eli ehkä ne olisivat olleet ihan ok.

Illalla menimme vielä tapaksia nauttimaan vanhaan kaupunkiin ja sen jälkeen kasinolle rahaa ”tuhlaamaan”. Ei me oikeasti tuhlailtu, kunhan jotain peliä uskallettiin kokeilla. Ei rikastuttu, mutta oltiin nuukiakin. Tuhlasin 2.50€ ja voitin 45€ takaisin! Kyllä naurettiin, kun muutamia seteleitä toisillemme sitten casinolla heiluteltiin. Puolilta öin kömmittiin nukkumaan, aamu olisi aikainen. Luvassa on kokopäiväretki synttärisankareille yllätyksenä.

Alicante: Naisten reissulla tuplaviiskymppisiä viettämässä ja yllätys sankareille

Tasan kymmenen vuotta sitten olimme tällä porukalla Dubrovnikissa. Oli suoranainen ihme, kun eräänä kylmänä tammikuun iltapäivänä saimme sovittua tästä matkasta ja samana iltana ostimme lentoliputkin. Joskus pelkän yhden illan tai viikonlopun sovittaminen kaikkien aikatauluun on ollut mahdottomuus. Kaksi meistä eli Susanna ja Hanna täyttävät viisikymmentä melkein samaan aikaan ja sen kunniaksi lähdimme Alicanteen. Susannan oikea juhlapäivä osui reissun sunnuntaille.

Kohde valikoitui aika summan mutikassa, joku helppo ja kiva kohde oli etsinnässä ja jossa on vielä näin syyskuun lopussa lämmin. Ei liikaa nähtävyyksiä, ranta piti löytyä. Eilen yöllä kahdentoista aikaan saavuimme tänne ja asunto oli juuri sellainen kuin pitikin. Ihana iso terassi, kaksi kylppäriä, kolme makkaria sekä olkkari-keittiö. Olemme aivan ytimessa, rantaan on minuutti ja vanhaan kaupunkiin ehkä 3 minuuttia kävellen.

Aamu kun valkeni, niin näimme missä olemme. Tosi kiva terassi ja maisema vuorelle, jossa on yksi päänähtävyyksistä Castell de Santa Barbara. Kyllä täällä viihdytään.

Lähdimme kävelemään vanhaan kaupunkiin, joka vasta heräili päivään. Ilma oli ihanan lämmin heti aamusta.

Rannan suuntaisesti menee pitkä kävelykatu, Paseo de la Explanada de Espanja, se oli upea palmuineen. Onpa huippua olla täällä näiden naisten kanssa yhdessä!

Ranta on ihan meidän asunnon lähellä ja mentiinkin sinne muutamaksi tunniksi nauttimaan auringosta ja merestä. Iltapäivällä aloitettiin Hannan ja Susannan viiskymppisten juhlinta omalla terassilla, kakkua ja skumppaa oli tietenkin tarjolla. Onnea Hanna ja Susanna!

Synttärisankareita pidettiin lahjan osalta vähän jännityksessä, ilmoitettiin vain lähtöaika milloin pitää olla valmiina. Olimme varanneet perjantai-illalle yllätyksenä sankareille koko porukalle Flamenco -shown tapaksilla. Annoimme myös ihanat Merjan ja Anun kutomat villasukat ja Anun huovuttamalla tekemät paljuhatut. Minun osuudeksi jäi osallistua lahjoihin maksamalla sukkalangat. Ei onnistu minulta kutomiset.

Flamenco -show oli aivan lähellä, sataman alueella. Paikka oli ihan kiva, ei mikään suuri sali vaan tavallinen ravintola. Tapaksia tuli pöytään reiluksi ja palan painikkeeksi tilasimme sangriaa.

Show oli laadukas ja olin ilmoittanut ravintolaan, että Susannan ja Hannan synttäreitä vietetään. Yhdessä kohtaa show keskeytyikin ja koko flamenco-ryhmä alkoi laulamaan onnittelulaulua sankareille espanjaksi ja pienet kakut kynttilöineen tuotiin pöytään. Olipa kiva muistaminen heiltä.

Vaikka oli juhlailta niin oltiin sen verran väsyneitä, että nukkumaan mentiin jo puolilta öin. Apua! Ollaanko me jo näin vanhoja! Ollaan!