Täällä on paljon kuuluisia temppeleitä, joiden upeita kuvia netti ja Insta on pullollaan. Parin tunnin matkan päässä Ubudista länteen on Ulun Danu Beratan, joka sijaitsee vuorijärvellä 1200 metrin korkeudessa. Kyseessä on jälleen hindutemppeli ja se on rakennettu Shivan, Visnan ja Brahman kunniaksi 1700-luvulla.
Ajelimme vesiputoukselta ylös kiemuraista teitä vuorelle ja vettä alkoi satamaan. Sadekausi on vielä menossa täällä, mutta toistaiseksi on ollut tosi vähän sateita. Maisemaa ei voinut sateen vuoksi ihailla ja perille päästyämme vettä tuli oikein kunnolla. Nälkäkin jo oli ja menimme pahimpaan turistirysään temppelialueella syömään ja sadetta pitelemään. Se oli ensimmäinen buffa mikä täällä ollaan nähty, no mahat tulisi ainakin täyteen. Saimme kivat paikat terassilta. Yllätys olikin, että ruoka oli taas hyvää. Jopa semmoisessa massaruokintapaikassa. Paikallisia herkkuja. Tällä kertaa sateen myötä lämpötila laski ja tuntui jopa siltä että ei olisi kuuma. Sääappin mukaan oli vaan 24 astetta, kyllähän se oli 10 astetta vähemmän kuin muina päivinä! Kyllä kroppa näköjään tottuu kuumuuteen. Sade kuitenkin lakkasi yhtä äkkiä kuin oli alkanutkin ja pääsimme tutkimaan temppelialuetta.
Hieno oli tuo varsinainen temppeli ja aivan upealla paikalla.

Sen viereen oli rakennettu kaikenlaista kuvauspaikkaa turisteille, leikkipaikka lapsille, siellä sai mennä maksusta silittelemään kaneja ja sivettikissoja. Meni vähän maku koko temppelistä sen takia, pelkältä turistimestalta alkoi tuntumaan koko paikka.
Aika nopean stopin jälkeen jatkoimme matkaa vuorelta alas ja uusien vuorien rinteille Jatiluwih -riisiterasseille. Siellä oli aivan upean näköistä, silmänkantamattomiin riisiterasseja vuorten keskellä. Todella vihreää oli, meillä oli säkää. Voisihan siinä olla vain mutalätäköitä eli juuri kynnetty pelto tai ihan pieniä taimia vasta.


Siellä oli tosi rauhallista, eikä ollut liian kuumakaan kävellä. Vain muutamia turisteja liikkeellä ja paikalliset pitivät pieniä myyntikojuja siellä peltojen keskellä.
Ostimme paikallisia sipsejä joita sai maistellakin ennen ostopäätöstä. Aivan upea oli tämäkin paikka. Bali on ollut todellakin kaiken odotuksen arvoinen, monipuolinen ja kaunis.

Ainut ikävä puoli noilla terasseilla oli se, että siellä oli siellä täällä lehmiä pienissä katoksissa karsinoissaan, siis niin pienissä että eivät pystyneet liikkumaan käytännössä ollenkaan. Ihan järkkyä, ei täällä eläimillä ole oikeuksia.
Aika sopiva retkipäivä oli kyllä ja aika meni äkkiä. Kello oli jo seitsemän illalla ja aurinko laskenut kun kurvasimme Ceylon Villas:n pihaan. Kaksi hierojaa odottikin siellä meitä jo valmiina, Rasmus ja Minea saivat tunnin balilaisen hieronnan. Hinta per henkilö oli 150 000 ruplaa eli alle 9 euroa. Sama hinta kuin useimmissa paikoissa Ubudin keskustassa vaikka tulivat tänne asti.
Illalliselle käveltiin läheiseen Mango Cafeeseen, se oli liian länsimainen meidän makuun. Ruoka oli laadukasta mutta ei nyt mitenkään erikoista. Paikka sinänsä oli ihan hieno.