Radisson Hotel & Suites Gdansk sijaitsee keskeisellä paikalla joen varrella. Huoneen saa jokinäkymällä, joka oli kalliimpi ja sitten oli meidän ”cityview”. Kyllä naurettiin kun avasin verhot.

Huone oli onneksi taattua Radisson tasoa, eli eipä tässä mitään valittamista ole.

Iltapäivää jo elettiin niin lähdimme saman tien kaupunkia tutkimaan. Astuimme ulos hotellista joen puolelta ja upea Gdansk oli heti siinä. Oli sunnuntai ja aivan älyttömästi ihmisiä liikkeellä, ensimmäisenä eteemme tuli upea vanhanaikainen laiva aivan täynnä turisteja.

Meillä meni hetki siinä vaan katsellessa nättejä taloja jokivarren molemmin puolin. Ravintoloita ja terasseja oli jokaisessa talossa, myös paljon erilaisia pieniä myyntikojuja.

Joukosta erottui mustana vanha mylly joka olikin nimetty yhdeksi paikan nähtävyydeksi.

Hotellimme läheltä piti päästä siltaa pitkin toiselle puolelle mutta siltaa ei vaan näkynyt. Sitten tajusimme että sehän oli kääntynyt pois tieltä tuon ison laivan takia. Siellä se makasi keskellä jokea, joen suuntaisesti. Jonkin aikaa ehdimme siinä asiaa ihmetellä, mutta sitten alkoikin kuulua kova piippaus ja silta alkoi kääntyä edessämme, kätevää! Tämä ei ollutkaan nostosilta vaan tämmöinen ratkaisu. Meille ei selvinnyt oliko tämä automaattinen vai ohjasiko jostain ihminen toimintaa.

Harhailimme hetken jokirannassa ja eksyimme sivukujille taaemmas välillä. Kaikkialla oli ihania pikkukojuja joissa paikalliset myivät tuotteitaan.

Nälkä jo oli vähän ja kahvit juomatta, ihana syy istahtaa lähimpään kahvilaan.

Jatkoimme matkaa ja aina vaan vastaan tuli enemmän ja enemmän myyntikojuja, lavalla oli ohjelmaa ja kaikkialla oli erilaisia tehtyjä ja eri teemoilla nimettyjä kukkoja. Joku tapahtuma oli selvästi kyseessä. Ihmisiä oli valtavasti liikkeellä, paikallisia tai ainakin puolalaisia suurin osa, mutta myös paljon turisteja.

Googlettamallahan asia sitten selvisikin, juuri tänään oli alannut Gdanskin suurin vuosittainen tapahtuma Jarmar Dominika (St. Dominics Fair) ja tätä paikallista Oktoberfestin tapaista karnevaalimaista tapahtumaa oli vietetty jo 1200 luvulta lähtien. Elokuun puoleen väliin asti kestää tämä tapahtuma. Olipas meillä säkää. Kojuista leijaili ihanat tuoksut ja tänne pitää tulla uudelleen vielä tämän reissun aikana tyhjällä vatsalla.

Me jatkettiin matkaa kohti vanhan kaupungin pääkatua Dlugaa ja Dluga-aukiota. Ensin kuitenkin yhdet oluet!

Jos olin koko ajan huokaillut ihania taloja katsellessa niin ne eivät itse asiassa olleet lainkaan niin upeita kuin pääkadun varrella olevat. Huokailuni siis vaan jatkuivat, aivan ihana tunnelma tässä kaupungissa ja miten nättejä taloja!

Etukäteen jostain luin että täällä Dluga-kadulla on sitten kaupungin kalleimmat ruuat ja juomat kuten aina turistien suosimilla alueilla. Hintataso on Puolassa niin edullinen että ”kallis” iso olut maksoi alle 4 euroa ja Aperol Sprits vajaat 7 euroa. Ei ollut siis todellakaan kallista! Myös ruoka oli Suomen hintatasoon edullista ja saimme hyvää ruokaa. Palvelu on ollut täällä myös todella ystävällistä kaikkialla, taksikuskista lähtien. Dluga-kadun ravintolassa se vähän kuitenkin tökki ja johtui siitä varmaankin kun nuori tarjoilijanainen oli nauttinut joko alkoholia tai huumeita. Ystävällinen oli toki mutta aika pihalla! No, ei se meitä haitannut.

Jäimme istumaan iltaa kadun varteen, ihmisiä oli paljon liikkeellä ja kadulla esiintyi tulitaiteilijaa ja muita esiintyjiä vuoron perään. Ihastuimme tähän paikkaan heti ekana päivänä.