Kroatian matkaa suunnitellessa bongasin netistä Rovinj -nimisen pikkukaupungin ja googlen kuvahaku tuotti heti sellaista kuvaa, että ei tarvinnut kauaa miettiä kannattaisiko sinne lähteä. Ajoimme tänne sunnuntai-illaksi,  matkaa Pulasta on  noin 50 kilometriä ja tie on oikein hyvä. Tämäkin asunto on bookingin kautta otettu ja löytyy nimellä Apartment Premsai.  Täällä Kroatiassa on pitkät perinteet kotimajoitukselle ja sellainen tässäkin on kyseessä. 

Minulla oli itse asiassa jäänyt huomaamatta varausta tehdessäni, että asunnon omistaja asuu samassa talossa, yläkerrassa, jos sitä nyt oli kerrottukaaan. Meillä on yhteinen eteinen tämän ystävällisen bosnialaisrouvan kanssa, sitä ei tarvitse siis säikähtää, jos tämän joku varaa. Nevenka-rouva ei puhu englantia ja asioita hänen puolestaan hoitaa Ivana ja hänet olikin ilmoitettu bookingissa kontaktiksi. Mutta mikä vastaanotto asunnolla meitä odottikaan! Nevenka tuli heti alakertaan esittäytymään meille ja oli valmistanut vieraille jotain yrttiviinaa, paikallista rakia. Sitä sitten heti otettiin hömpsyt tervetuliaisiksi! Lapsetkin hän oli huomioinut ja varannut heille päärynämehua. Punaviinipullo odotti pöydällä ja sekin oli on the house. Ivana tulkkasi ja juttelimme hetken tämän ihastuttavan vuokraemännän kanssa. Kyllä tuli taas todistetuksi, että reissusta saa monesti enemmän irti, kun asuu jonkun omistamassa asunnossa eikä hotellissa. Jotenkin tuli heti niin kotoisa olo.

Asunnon Nevenka oli vimpan päälle sisustanut omintakeisella romanttisella tyylillään ja kaikenlaista huonekalua oli jopa liiaksi asti, sillä aika pieni asunto tämä on ja osittain kellarissa eli ei ollut kyllä ihan paras mahdollinen sisäilma. Huonon sisäilman takia en voi tätä asuntoa suositella. 

Sitten piti heti päästä katselemaan ihastuttavaa Rovinjia. Heti kun tänne tultiin tajusin, että nyt ollaan oikeassa paikassa. Todella siistiä, kujat niin kapeita, että niissä ei saa mennä autoillakaan.  Tämä muistuttaa paljon minun rakastamia Italian pikkukyliä. Lähellä Italiaa sitä ollaankin, tästä on vain noin sata kilsaa Italian puolelle. Tässä asuntomme sisäänkäynti, jonka ulkopuolella eilen kirjoittelin blogia, vähän kalteva oli maasto, mutta jotenkin Reima onnistui jakkaran siihen saamaan, niin ettei keikkunut liikaa. Mutta nyt siis ovi lukkoon ja syömään!

Olimme saaneet ravintolasuosituksen Ivankalta ja menimmekin suoraan satamaan hänen suosittelemaan kalaravintolaan. Satama oli täynnä pieniä veneitä ja muutamia isompia veneitä, joilla pääsee lähisaarille ja kaupunkeihin.

Ruoka olikin todella hyvää ja kohtuuhintaista, kuten täällä muutenkin. Tämä ihana seafood-lautanen taisi maksaa 13 euroa.

Syötiin hyvin ja istuttiin rauhassa, ihmisiä käveli ohi rantakatua pitkin ja ilma oli todella lämmin , auringon laskun jälkeenkin vielä 26 astetta. Aurinko laski siinä edessämme vanhan kaupungin taakse. Ihan parasta.

Jälkkäriksi lähdettiin tietenkin hakemaan jäätelöä, joka sekin on ihan kuin italialainen gelato. Kuljeskeilmme vielä hetken satamassa ja kapeilla kujilla, jotka olivat aivan täynnä ihmisiä. Ihana paikka tämä kyllä on.