Reima:

Aikalailla kaikki ’mustsee’ kohteet oli koluttu, mutta tanssivat talot toki oli vielä nähtävä, kun ne jotenkin sopi nähtävyytenä meille. Mentiinkin sitten sillälailla rennommalla otteella pihalle ja aateltiin, että mitähän nämä prahalaiset tekis, jos olis sunnuntaki ja helle. Kuukkelista katottiin, että onko täällä rantoja tms. hellepäivän touhuja tarjolla ja joku epämääräinen nimi saatiin selville ja summittainen sijaintikin – eikun menoksi.

Metroiltiin muutama pysäkin väli etelään ja noustiin aurinkoon Nove Mestossa ja tutkimusten mukaan tämän piti olla ’uusi mesta’ mutta samanlaista eleganttia pytinkiä siellä oli vieri vieressä kuin vanhallakin puolella.

Tultiin jokirantaan ja siellä oli samanlaisia jokilaivaravintoloita jonossa kuin muuallakin. Monessa oli myös majoitusta tarjolla ja boat-hotellit olivatkin kekseliäästi nimeltään Botelleja. Idyllisiä ilmestyksiä olivat ja tarjosivat hyvät näkymät Vltavalle ja kosteat päiväjuomat paahteeseen.

Tanssivat talot, paikallisten mukaan Fred & Ginger, on jonkunasteinen nähtävyys ja hassunmallisena ne muistuttivat tanssivaa paria ja otimme innoittuneina siinä niin hyvän tanssiasennon kuin D-luokkalaiset vain osaavat! Kuhinaa oli ympärillä mutta ei annettu sen haitata.

Helle alkoi jo karpaloimaan otsalla ja ryhdyttiin metsästämään ratikkalippua, että päästäisiin sinne biitsille. Sonera tarjoaa edukkast mobiilidatat Euroopassa ja sen avulla homma eteni näppärästi, pian oltiinkin jo portilla.

Zlute Lazne oli hauska mesta! Se oli aidalla rajattu alue jossa oli monenlaista kesäpäivän aktiviteettia tarjolla. Siis ihan ranta kaikkine palveluineen, safkaa, bissee, biitsikenttiä, hiekkarantatottakai, lastenaltaita, rantadiscoo yms. Ihan kaikki. Sisälle maksoi 100 korunaa (apaut neljä euroo) per lurkki ja sitä vastaan sai samalla arvolla ostokortteja joita pystyi käyttämään palveluihin, ylikätevää! Sillä sai siis kolme pitkää, hah. Miksei tällästä oo suomessa?

Siellä sattui oleen mm beachhandball turnaus käynnissä ja jengejä oli jenkkilästä asti joten vilskettä riitti ja aika meni siivillä, kello oli likempänä viittä kun ruvettiin tekemään lähtöä. Oli kiva, semmonen paikallishenkinen päivä.