Terhi:
Tänään oli luvassa sellaista hyvää suomalaista kesäkeliä eli vaan reilut 20 astetta lämpöä ja päätettiin käyttää tämä reissun viilein päivä tehokkaaseen nähtävyyksien tsekkailuun. Vltava-joki virtaa muutaman korttelin päässä hotellista ja sen reunustaa pitkin käveleskelimme kohti linnan aluetta, joka kohoaa joen toisella puolella vastapäätä vanhaa kaupunkia.

Ylitimme joen jotain siltaa pitkin, josta näimme ekan kerran Prahan kuuluisimman sillan, Kaarlensillan.

Siinä linnalle vieviä portaita etsiskellessä astuimme portista sisään mukavan näköiseen puutarhaan ja matkaoppaan mukaan kyseessä oli Wallensteinin palatsin puisto. Linnan alueella on palatseja vieri vieressä, sillä aikoinaan silmää tekevät halusivat asettua asumaan lähelle kuningasta. Vanha kuninkaanpalatsi oli Böömin kuninkaiden asuinpaikka 1000-luvulta Hbasburgien valtaannousuun asti.

Hikihän siinä tuli linnan portaita kiivetessä ja palatsin alue oli laaja. Tärkeimpänä nähtävyytenä siellä taisi olla Pyhän Vituksen katedraali.

Halusin välttämättä jonottaa sinne sisään ja se ehkä hiukan aiheutti Reimassa sitä olotilaa mihin katedraalin nimikin suomalaisittain viittaa. Kyllä sinne kymmenisen minuuttia kannatti jonottaa, suurihan se oli kuin mikä, sivuilla 18 erillistä kappelia ja upeat mosaiikki-ikkunat.

Linnan alueella oli kiva käveleskellä, eikä oltu tietenkään ainoita siellä. Turisteja oli joka paikka täynnä, mutta alue laaja eli ei pahemmin ahdistanut, vaikka välillä aasialaisryhmät tukkivat tiet. Matiaksen portti taistelevine jättiläisineen on linnan alueen pääportti.

Turisteja houkuteltiin vanhanaikaisiin autoihin kiertoajelulle, mutta me päätimme kävellä alas kohti Kaarlensiltaa.

Olutjano kuitenkin yllätti Reiman heti alhaalla ja tässä todistusaineistoa, että minäkin sitä oikeasti join!

Kuuluisa Kaarlensilta oli ihan ok, mutta ei nyt niin ihmeellinen. Parasta sillassa oli hienot maisemat joka suuntaan.

Patsaitahan siellä oli joka lähtöön, mustia, sinänsä erilaisia.

Harhailtiin vielä Stare Meston kujilla ja oli kiva kun ei ollut kiirettä minnekään. Kaikkialla oli kuvauksellisia taloja ja kujia. Aurinko alkoi välillä paahtamaan jo liiankin kuumasti, mutta varjopaikkoja löytyi onneksi. Turisteja joka paikka täynnä, paljon polttariporukoita ja jotain peliporukoita, ehkä täällä on joku futisturnaus.

Lähikaupasta haimme vielä vettä, ei ostettu kuitenkaan kannabis-suklaata. Sitä kyllä joku valveutumaton turisti voisi täällä ostaa vahingossakin, sillä siinä sitä oli tavallisten matkamuistosuklaiden vieressä. Ilmeisesti laillista käyttää täällä, kun ei tiskin alla myyty. Oli myös kannabisjääteetä. Kannattaa olla tarkkana mitä kaupasta ostaa tuliaisiksi!
