Reima: Ensimmäisenä päivänä tienaamamme vapaaliput Palmitos Park -puistoon päätimme käyttää viimeisenä kokonaisena kanarianpäivänä. Ja ei kun tuhti pekonipainotteinen aamupala huiviin ja menoksi.

Luotettavalta taholta (Fredi siitä alakerran kojusta) olimme kuulleet että vähän ennen kymmentä lähtee linkkari perille asti meidän laakson liikenneympyrästä. Matkan kestostakin saimme valistuneen arvion mutta epäselväksi oli jäänyt että sanoiko se fifty vai fifteen minutes.

Bussi tuli about ajoissa, otti kyytiin ja lähti. Se kiersi joka kylän huolellisesti ja pysähtyi kaikilla pysäkeillä, loppuhuipennuksena oli vielä mutkainen vuoristotie. Mutta päästiin kuitenkin perille puolentoistatunnin kuluttua, mahat sekaisin ja jo vähän taas nälkäisenä. Thanks Fredi!

Vesipullot oli kuitenkin mukana ja olo helpottui aika äkkiä. Minealle ei ollut vapaalippua herunut ja mentiinkin kassalle. Siellä saatiin selvästä asiasta aikaan merkillinen hässäkkä ja Minskun lipun hinta vaihteli muutaman kerran mutta onneksi asettui lopulta alimpaan. Siinä kävi myös selväksi että siellä vuorten keskellä muovista korttia ei pidetty kovinkaan kummoisena maksuvälineenä. Cash only.

Päräytettiin pikana papukaijojen sirkukseen ja katseltiin hetki upeiden siivekkäiden hauskoja temppuja. Kivasti tehty show!

Sitten siirryttiin vatsojen jo kurniessa katselemaan muitakin eläimiä vaikka kaijat olivatkin puistossa pääosissa. Samalla laskeskeltiin vähäisiä pennosia ja mietittiin mitä maksaa ruoka, tarvitaanko juomaa ja millä mennään takaisin hotellille. Rahaa oli parikymppiä ja pelkkä bussi maksoi 18,40€.

Miten sitä voikin olla niin turistiaasi ettei tajua ottaa riittävästi massia messiin? Jotenkin tuo täysi ylläpito oli tuudittanut kaikki suomimoodiin jossa palvelu pelaa eikä tekniikka yski. Nyt sitä oltiin sitten vuorilla perheen, visan masterin ja parin setelin kanssa. Katastrofa!

Siirrettiin huolet hetkeksi syrjään ja mentiin katsomaan delfiiniesitystä. Ja se oli kyllä hieno! Omat kokemukset vastaavista näytöksistä rajoittuvat ihan vaan manseen ja nyt oli kyllä hiukan korkeamman tason esitys. Päällimmäisenä jäi mieleen yhden naiskouluttajan surffaus fisun nokalla, eli käytti delfiiniä ikäänkuin lautana, tyylikästä!

Sitten syöksyttiin korkealle kukkulalle ja ryhdyttiin odottelemaan petolintushowta. Näköalat olivat upeat kaukana vuorten välistä pilkisti jopa Atlantin aallot. Luultavasti lyhyempi etäisyys tietoliikennemastoihin sai maksuliikenteenkin toimimaan ja kortit kelpaamaan, niinpä ehdimme ottaa välipalahodarit ennen esitystä.

Ja mikä show! Aluksi elokuvatähden näköinen jantteri lennätti monenkirjavia papukaijoja päittemme yllä ja sitä seurasi yksi hauskannäköinen megalintu ja parvi ibiksiä. Hurjaa! Sitten siirryttiin kotkiin ja haukkoihin. Aluksi päästettiin pari amerikankotkaa vapaaksi ja ne lähtikin samantien kauas vuorille. Ihmeteltiin että miksi ne sieltä enää takasin tulisivat?

Siinä isoja kotkia odotellessa pienemmät haukat ja kotkat viihdyttivat meitä tekemällä matalia syöksyjä päittemme yllä niin että tukat hulmusivat. Muutama kotka löysi istumapaikan hatullisista päistä. Sitten alkasi jo ne vapaat kotkatkin siintämään horisontissa ja pikkuhiljaa ne liihotteli meidän päälle ja tekivät mahtavan syöksyn noin puolen metrin korkeudelta meistä, ja ne menivät ristus lujaa.

Puisto oli kokonaisuudessaan hieno ja esitykset todella laadukkaita, vaikea kuvitella ketään joka ei noista tykkäisi. Suosittelen.

Time is Money, lomallakin. Niinpä sovimme parkkipaikalla odottelevan taksikuskin kanssa että hän heittää meidät nopeasti hotellille jotta ehdimme olla altaalla vielä viimeisen illan. Hinnaksi alejandro arvioi 38€, cash only. Hotellin pihassa oli onneksi automaatti ja saimme maksettua matkamme perille päästyämme, mukavaa että se masiina toimi. Parikymppiä enemmän se matka maksoi kuin bussilla mutta aikaa säästyi yli tunti, ei harmittanut.

Ilta meni taas tutun ja rennon kaavan mukaan: paljon ruokaa, vähän juomaa ja illan show. Viimeinen auringonlasku oli jotenkin haikea.

Nyt istuskelenkin jo koneessa ja pienen turbulenssin ravistellessa takaisin arkeen pitää ihmetellä että kuinka sitä olikin epäluuloja koko reissusta. Kanarian piti olla tylsä, läpeensä koluttu rysä ilman persoonallisuutta ja ilmettä. Ja silti nyt on lomasta hyvä fiilis. Oli kivaa, rentouttavaa, helppoa, toimeliasta ja antoisaa. Kanaria ON hyvä lomamesta. Over and Out.