Terhi:

Otettiin ensimmäinen aamu iisisti omalla terassilla, syötiin rauhassa ja Reiman kanssa nautittiin pari lasia Cavaa. Vasta puolen päivän aikaan lähdettiin katsomaan yhtä Barcelonan tärkeintä nähtävyyttä, joka näkyykin tästä meidän terassilta eli Sagrada Familiaa. Se onkin varsinainen iisakin kirkko ja paikallisen kuuluisan arkkitehdin Antonio Gaudin merkittävin työ. Rakennustyöt on aloitettu v.1882 ja valmista ei ole vieläkään. Yrittävät saada sen valmiiksi vuonna 2026, kun Gaudin kuolemasta on kulunut sata vuotta. Gaudi omisti elämänsä tälle kirkolle, muutti lopulta jopa asumaan sinne. 18 suunnitellusta tornista valmiina on kahdeksan. Erikoinen luomus tuo onkin, ei kuitenkaan mielestäni erityisen kaunis ulkoapäin. Joku päivä olisi tarkoitus mennä sisällekin katsomaan miltä siellä näyttää.
Riemukaaren näköinen luomus on Arc De Triomf on portti Parc de la Ciutadellaan. Sinne emme tänään kuitenkaan ehtineet, sillä nälkä yllätti ja kuumuudessa etsimme epätoivoisesti lounaspaikkaa. Niitähän oli, mutta kaikki olivat aivan täynnä. Lopulta löysimme yhden vapaan pöydän ja olimmekin kävelleet jo melkein vanhaan kaupunkiin asti ja olimme kaikki aivan poikki. Kuumuus verottaa kyllä jaksamista ja vettä kuluu paljon.

Vanhan kaupungin laitamilta kävelimme kohti Barcelonettan rantaa, sillä uimaan oli päästävä. Vanhan kaupungin kapeat kujat ja viehättävät puistikot olivat aivan ihania. Sinne mennään vielä tarkemmin tutkimaan.

Rantabulevardi tuntui monen kilometrin pituiselta, mutta vihdoin pääsimme hikisinä rannalle. Ja voi herran jestas sentään minkälainen ranta se oli. Eihän siitä koko rannasta näkynyt edes hiekkaa, sillä se oli aivan täynnä puolipaljasta ihmismassaa! Kaikenlaisissa turistirysissä on tullut oltua Kanariaa myöden, mutta en ole kyllä moista koskaan nähnyt. Ei sieltä ensin meinannut löytyä paikkaa viidelle pyyhkeelle. Sunnuntai-iltapäivä ja rannalla oli tietenkin paljon paikallisia, turistejakin tottakai. Oli oikein Costa Rican hiljaisten rantojen vastakohta, mutta mielenkiintoinen oli tämäkin kokemus ja päästiin sitten uimaan vihdoinkin ja relattiin iltaan asti rannalla. Ehkä siinä oli matkaseurueen teinipojilla vähän ihmettelemistä, kun paikallisten mielestä bikinien yläosaa on turha käyttää ja Mineakin siinä kysäisi, että miksi naiset on niin paljaana :).

Takaisin asunnolle ei enää lähdetty tarpomaan kolmen kilometrin matkaa, vaan hypättiin metroon ja yhdellä vaihdolla pääsimme aika sutjakkaasti takaisiin Barcelonan kotiin. Meidän metrotunnelikuvailu ilmeisesti huvitti paikallista tyyppiä joka tuli tähän kuvaan mukaan. Hyvin sopii bändiin! Huomatkaa poikien komeat feikkiRaybanit, jotka täältä ovat jo ehtineet ostamaan.

Tässä vielä Sagra iltavalaistuksessa meidän terassilta ja sitten toinen ihmeellisyys, jonka nimeä ei olla vielä saatu selvitettyä. Aamulla luulin, että se on Monumental, mutta sepä olikin toinen rakennus. Ensivaikutelma tästä kaupungista on, että se on todella kaunis, ihmisiä on aivan valtavasti ja yllättävän siisti, sellaista perusrähjäistä paikkaa ei olla oikein nähty ollenkaan. Tai sitten matkamakisen silmä on jo tottunut kaikenlaiseen.